Seitsemisen kansallispuisto on vanhan metsän suojelukohde Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla — aarniometsää, pieniä järviä ja rauhallista luontoa.
Seitsemisen kansallispuisto on vanhan metsän suojelukohde Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla — aarniometsää, pieniä järviä ja rauhallista luontoa. Puisto sijaitsee Parkanon ja Ikaalisten kuntien alueella. Seitsemisen kansallispuisto on noin 80 kilometrin päässä Tampereelta. Puiston reitistö palvelee monenlaisia kulkijoita: valittavana on sekä tunnin mittaisia kävelylenkkejä että koko päivän patikointeja. Valtaosa poluista kiertää metsämaastossa maastopolkuja ja pitkospuita pitkin, mutta muutamaan kohteeseen pääsee myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.
Seitsemisessä voi retkeillä kaikkina vuodenaikoina, vaikka reittejä ei talvisin varsinaisesti kunnossapidetä. Kulkijoiden jäljistä osalle reiteistä syntyy talvella tamppaantunut polku, ja alueelta löytyy myös hiihtolatuja. Kesäaikaan maisemiin voi tutustua pyöräillen.
Reittien varrelta löytyy vuokratupia, tulentekopaikkoja, keittokatoksia ja telttailualueita. Vuokratuvat ovat auki kesäkauden ajan, ja ne voi varata omaan käyttöön yhdeksi tai useammaksi yöksi. Teltan saa pystyttää tulentekopaikkojen ja keittokatosten tuntumaan.
Seitsemisen kansallispuistoon on vaivatonta tulla monesta eri suunnasta, sillä pysäköintipaikkoja on eri puolilla aluetta. Tärkeimmät lähtöpisteet ja suurimmat parkkialueet ovat Koveron perinnetilalla ja Seitsemisen luontokeskuksella. Suosituimmilla pysäköintialueilla voi ajoittain olla ahdasta, etenkin kesäviikonloppuina päivällä.
Seitseminen sopii kiireettömälle luontoretkelle. Hyvä valinta niille, jotka arvostavat rauhaa turistimyllyn sijaan.
Käynnin ajoitus kannattaa miettiä etukäteen, sillä kokemus vaihtelee vuodenajan ja viikonpäivän mukaan huomattavasti. Kesän viikonloput ovat vilkkaimpia, joten rauhallisemmasta retkestä pitävän kannattaa suunnata puistoon arkipäivänä tai aikaisin aamulla. Alkusyksy on monen mielestä paras aika: hyttyset ovat vähentyneet, ruska värittää suot ja metsät, ja marjastajille riittää poimittavaa. Keväällä lintujen laulu on parhaimmillaan, ja talvella hiljaisuudesta nauttii lähes yksin, kunhan varautuu siihen, ettei reittejä aurata.
Varustautuminen kannattaa tehdä huolella, sillä palveluita on maastossa vähän. Mukaan tarvitaan omat juomavedet ja eväät, säänmukainen vaatetus kerroksittain sekä tukevat, vettä hylkivät jalkineet – pitkospuut voivat olla liukkaita ja polut kosteina aikoina märkiä. Hyttys- ja punkkisuoja on kesällä käytännössä välttämätön. Puhelimen kenttä voi olla paikoin heikko, joten kartta kannattaa ladata laitteelle valmiiksi tai ottaa mukaan paperiversio.
Reitin valinnassa on hyvä olla realistinen oman kunnon ja käytettävissä olevan ajan suhteen. Luontokeskus ja Koveron perinnetila toimivat luontevina aloituspisteinä, ja niistä lähtee sekä lyhyitä lenkkejä että pidempiä päiväreittejä. Lyhyemmilläkin poluilla näkee paljon: vanhaa metsää, suomaisemia ja harjumuodostumia. Jos liikkeellä on pieniä lapsia tai apuvälineiden kanssa kulkevia, esteettömiin kohteisiin kannattaa tutustua etukäteen, sillä valtaosa reiteistä on tavallista maastopolkua.
Yöpymistä suunnittelevan kannattaa hoitaa varaukset hyvissä ajoin, sillä vuokratuvat menevät kesäsesonkina nopeasti. Telttailijoiden on syytä muistaa, että yöpyminen tapahtuu merkityillä alueilla tulentekopaikkojen ja keittokatosten tuntumassa, ei vapaasti valitussa paikassa. Tulentekopaikoilla on yleensä polttopuuta, mutta metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kiellettyä myös huolletuilla paikoilla – tarkista tilanne ennen lähtöä ja ota varalta retkikeitin mukaan. Kaikki roskat kuljetetaan pois omassa repussa.
Luonnon kunnioittaminen tekee retkestä paremman kaikille. Pitkospuilta ei kannata poiketa suolla, sillä herkkä kasvillisuus kuluu nopeasti ja jalat kastuvat turhaan. Koirat pidetään kytkettyinä ympäri vuoden, ja eläimiä tarkkaillaan etäältä ilman houkuttelua. Marjoja ja ruokasieniä saa poimia jokamiehenoikeuksilla, mutta kasvien ja puiden vahingoittaminen on kiellettyä. Ajantasaiset tiedot reittien kunnosta, palveluista ja mahdollisista rajoituksista löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivustolta, joka kannattaa vilkaista vielä lähtöaamuna.
Metsähallitus ylläpitää kansallispuistoja ja tarjoaa ajantasaista tietoa reiteistä, tuvista ja luvista osoitteessa luontoon.fi.