Nähtävyydet ja matkailu
Keuruu tunnetaan Keuruun vanhasta kirkosta, joka on 1700-luvulla rakennettu puukirkko. Kirkon seinä- ja kattomaalaukset ovat arvokkaita, ja kirkko on kesäisin avoinna kävijöille.
Keuruuseen kuuluvassa Haapamäessä vaalitaan rautatieperinnettä vanhan risteysaseman ympäristössä. Haapamäki oli aikoinaan yksi Suomen tärkeimmistä rautatien risteysasemista.
Keuruun järvet ja metsät tarjoavat mahdollisuuksia retkeilyyn ja kalastukseen. Keurusselkä on suosittu veneily- ja kalastusjärvi.
Kaupungin keskusta on rakentunut järven rannalle, ja rannoilla on puistoja ja uimarantoja. Keuruun ympäristössä on myös luontopolkuja ja laavuja, ja talvella ladut kulkevat järvien jäillä.
Historia
Keuruu on vanha keskisuomalainen pitäjä, jonka asutus syntyi järvien rannoille. Keuruun vanha kirkko rakennettiin 1750-luvulla, ja sen sisätiloja koristavat talonpoikaismaalarin tekemät maalaukset. Kirkko kertoo pitäjän vauraudesta ja talonpoikaisesta rakennusperinteestä.
Haapamäestä tuli 1800-luvun lopulla tärkeä rautatien risteysasema, kun Tampereelta Vaasaan ja myöhemmin Jyväskylään johtavat radat kohtasivat siellä. Rautatie toi seudulle työpaikkoja ja uusia asukkaita, ja Haapamäellä vaalitaan yhä höyryveturiperinnettä.
Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986, ja siihen on liitetty naapurikunta Pihlajavesi. Kaupungissa on pitkät perinteet kirjapainoteollisuudesta, sillä Keuruulla on painettu kirjoja vuosikymmenten ajan.
Maantiede ja sijainti
Keuruu sijaitsee Keski-Suomen länsiosassa Jyväskylän ja Tampereen välissä. Kaupungin pinta-ala on noin 1 238 km².
Maisemaa hallitsevat järvet ja metsät, ja valtatie 23 kulkee kaupungin läpi. Keurusselkä on kaupungin suurin järvi, ja sen rannoilla on runsaasti kesämökkejä.
Asuminen ja elämä
Keuruulla asuu noin 9 500 asukasta. Kaupungissa on peruspalvelut ja luonto lähellä.
Kaupungissa on lukio ja ammatillista koulutusta, ja keskustassa on kauppoja ja palveluja.
Kesäisin vapaa-ajan asukkaita on runsaasti. Jyväskylään ja Tampereelle on noin tunnin ajomatka.