Puukaupunki elää
Vanha Rauma ei ole museo — se on elävä kaupunginosa, jossa asuu noin 600 ihmistä ja toimii pienyrityksiä, käsityöläisiä ja ravintoloita. Noin 600 rakennuksesta suurin osa on rakennettu 1700–1800-luvuilla.
Kaupunki sai kaupunkioikeudet 1442, ja sen satama oli merkittävä kauppapaikka jo ennen Vanhaa Raumaa. Pyhän Ristin kirkko on yksi vanhimmista säilyneistä rakennuksista.
UNESCO-maailmanperintö
Vanha Rauma sai UNESCO:n maailmanperintöstatuksen vuonna 1991 yhdessä Suomenlinnan kanssa. Perusteena oli ainutlaatuinen puukaupunkiympäristö, joka on säilynyt poikkeuksellisen hyvin.
Rauma-pitsi ja käsityöperinne
Rauma on kuuluisa perinteisestä nypläyspitsin valmistuksesta. Raumalaiset osaavat myös oman murteensa — raumalais, joka on tunnustettu Suomen eloisimmaksi kaupunkimurteeksi.
Vanhan Rauman kohteet
Vanhan Rauman vanhin rakennus on 1400-luvulla rakennettu Pyhän Ristin kirkko, joka kuului alun perin fransiskaaniluostarille. Kaupungin sydän on tori ja sen laidalla vuonna 1776 valmistunut raatihuone. Kotimuseot Marela ja Kirsti kertovat, miten varakas laivanvarustaja ja merimiesperhe elivät 1800-luvun Raumalla.
Rauman pitsinnypläysperinne ulottuu vuosisatojen taakse, ja kesäisin heinäkuussa järjestetään Pitsiviikko, jonka aikana kaupunki täyttyy tapahtumista. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoista kertoo Visit Rauma -sivusto.
Käytännön vinkit
Vanha Rauma on parhaimmillaan kesällä, kun pienyrittäjät ovat auki. Kesäkuussa järjestetään Vanha Rauma -markkinat. Kävely on paras tapa tutustua — parkkipaikka löytyy vanhan kaupungin laitamilta.